Työturvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista ja tavoitteellista työturvallisuuden hallintaa sekä sen jatkuvaa kehittämistä työpaikalla. Työnjohdolla on tärkeänä tehtävänä huolehtia, organisoida ja valvoa työturvallisuuden toteutumista päivittäisessä työssä. Työn tekemistä on seurattava ja tarvittaessa puututtava työtapoihin, jotka saattavat aiheuttaa tapaturman vaaran. Työntekijöiden on ymmärrettävä työturvallisuuden merkitys ja sen vaikutus oman työn turvalliseen tekemiseen. Turvallisuusasenne muuttuu yleensä vain tekemisen kautta.
Työntekijöitä on myös kannustettava työturvallisuuden ylläpitoon. Parhaiten siinä onnistutaan, kun työntekijöille annetaan tunnustusta turvallisesti tehdystä työstä ja heillä on mahdollisuus osallistua yhteisten työturvallisuuden pelisääntöjen rakentamiseen. Näihin pelisääntöihin tulee kaikkien sitoutua ja etenkin johdon esimerkki työturvallisuuteen sitoutumisesta on tärkeää.
Työturvallisuusjohtamisen työkalut
Työturvallisuusjohtamisen kokonaisuuteen kuuluu järjestelmällisen työturvallisuusohjelman sekä prosessien luontia työturvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi hyödyntämällä erilaisia menetelmiä, toimintatapoja tai työkaluja.
Yksi työturvallisuusjohtamisen keskeisistä työkaluista on riskien arviointi, jonka avulla saadaan arvioitua työympäristön sekä työolosuhteiden terveyshaitat. Turvallisuushavainnot sekä läheltä piti –tilanteiden ilmoittaminen ja raportointi ovat osa päivittäistä työturvallisuusjohtamista. Ilmoitusmenettelyllä parannetaan työntekijöiden tietoisuutta työturvallisuudesta. Suositeltavaa on, että toiminnasta tehdään tavoitteellista toimintaa, esimerkiksi kukin työntekijä tekee määrätyn määrän havaintoja kuukaudessa. Tällä on tutkitusti myönteinen vaikutus työtapaturmien vähenemisenä.
Turvallisuusviestintä on säännöllistä vuorovaikutteista työantajan ja henkilöstön välistä viestintää, jolloin tiedotetaan työturvallisuuteen liittyvistä asioista tai mahdollisista toimenpiteistä työnturvallisuuden kehittämiseksi. Luonteva tapa ottaa työturvallisuusviestintä käyttöön on liittää se osaksi päivittäisiä tiimipalavereita tai tehdä siitä säännölliset kuukausittaiset henkilöstölle suunnatut turvallisuuskatsaukset. Turvatuokiot ovat myös säännönmukaisia esimiehen ja työntekijöiden välisiä tietoiskuja, jolloin käsitellään jotain ajankohtaista työturvallisuuteen liittyvää teemaa.
Turvallisuuskävelyiden tarkoituksena on saada tietoa yhdessä työntekijöiden kanssa työympäristön olosuhteista sekä turvallisuudesta. Kävelyyn osallistuvat työturvallisuuspäällikön sekä työsuojeluvaltuutetun lisäksi muita työntekijöitä sekä esimiehiä monipuolisen näkökulman saamiseksi. Turvallisuuskävelylle tehdään ennakkovalmistelut. Kävelyn kierrosalue on ennalta määritelty keskeisten kohteiden mukaisesti. Kierroksella tehdään havaintoja; siisteyden, järjestyksen, liikkumisturvallisuuden kuten hätäpoistumisreittien, ajo- sekä jalankulkuväylien, palo- sekä sähköturvallisuuden sekä ensiapuvälineiden osalta. Kierroksella tehdään havaintoja myös työntekijöiden ergonomiasta ja fysikaalisista tekijöistä kuten esimerkiksi melusta sekä valaistusolosuhteista. Turvallisuuskävelyllä tehdään havaintoja myös työturvallisuuden näkökulmasta hyvin toimivista asioista.
Turvallisuuskeskustelu on vapaamuotoinen keskustelu työturvallisuudesta esihenkilön ja työntekijän välillä. Keskustelun tarkoituksena on myönteisessä hengessä aktivoida sekä motivoida työntekijää työturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Tarvittaessa keskustellaan myös mahdollisista vaarallisista työtavoista. Keskustelun tarkoitus tai sisältö ei kuitenkaan ole puutteiden ja epäkohtien etsimistä.
Linjaorganisaation vastuut työsuojelusta
Työnantaja delegoi toimivaltaansa linjaorganisaatiolle, jossa vastuut määräytyvät tehtäväkuvaan liittyvien toimivaltuuksien (oikeus tehdä ratkaisuja ja päätöksiä) puitteissa. Työsuojelusta vastaava esihenkilökunta voidaan jakaa kolmeen ryhmään; ylin johto, keskijohto sekä työnjohto yhdessä.
Ylin johto
Linjaus
Ylimmällä johdolla tarkoitetaan toimitusjohtajaa tai siihen rinnastettavassa asemassa olevaa ja suorassa alaisuudessaan olevia johtajia. Tehtävänä on:
- vastata siitä, että työsuojeluasiat on työpaikalla järjestetty lain vaatimalla tavalla
- varmistaa, että yrityksellä on valvontajärjestelmä sekä työsuojelun aineelliset edellytykset
- huolehtia pätevien esimiesten valinnasta ja kouluttamisesta
Keskijohto
Kehittäminen / Valvonta
Keskijohdolla tarkoitetaan esimerkiksi osastopäälliköitä tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. Keskijohdon tehtävänä työsuojelussa on mm:
- työturvallisuusohjeiden laadinta
- varmistaa, että työnjohdolla on valmiudet työnopastukseen sekä perehdytykseen
- huolehtia laitteiden turvallisuudesta ja lainmukaisuudesta sekä niiden käytön valvonnasta
- käytännön työturvallisuusvalvonnan organisointi
- valvoa, että työnjohto huolehtii käytännön valvonnasta
- välittää työturvallisuustietoutta
Työnjohto
Työn välitön valvonta
Työnjohto tarkoittaa niitä esihenkilöitä, joilla on välitön työnjohto-oikeus valvoa ja johtaa työntekijöitä. Heidän tehtävänään on:
- valvoa työoloja, työtapoja, -menetelmiä ja työntekijöiden toimintaa ja havaittuja vaarakohteita
- suojata työntekijöitä vaaroilta (ewim. henkilösuojainten käyttö)
- valvoa koneita, laitteita sekä välineitä
- valvoa yleistä järjestystä
- opettaa turvalliset työtavat ja valvoa niiden noudattamista
- huolehtia siitä, että työntekijöillä on riittävä koulutus ja osaaminen työn tekemiseen turvallisesti
- ohjata työntekijöitä
Lähteet: Työturvallisuuskeskus Työsuojeluhallinto